TYPOGRAFIA VALINNAT | 3 ERI FONTTIA JA 3 ERI KOKOA

FONTIN VALINNALLA SUURI MERKITYS JULISTEEN VISUAALISEEN ILMEESEEN

Fonttien valinnalla on suuri merkitys. Fontit luovat tunnelmaa ja herättävät tunteita. Fontti visuaalisuuden olennaisin tekijä.

Fontit vaikuttavat siihen, miten saat viestisi perille. Fontit  edustavat sinua ja yrityksen persoonallisuutta ja pitäisi olla sopusoinnussa kohderyhmän kanssa. Kaunis fontti ei ole aina paras.

Huonosti tai hyvin yllättävästi yhdistetyt fontit kääntyvät käyttäjäänsä vastaan ja teksti voi jäädä sen vuoksi lukematta. Fonttien yhdistämiseen pätee tietyt säännöt, mutta kuten aina luovuudessa: kaikki on sallittua, mikä näyttää hyvältä ja toimii.

Fontteja tarvitaan enemmän kuin yksi ja fonttien pitää olla eri kokoisia visuaalisuuden kokonaisuuteen. Mutta miten yhdistää fontteja, mistä etsiä ja mikä on omalle imagolle sopivat ja miten valita eri yhteyksissä käytettävä fontti? Montako fonttia kannattaa käyttää? Siinä on paljon vaikeita kysymyksiä :)

Fontit luovat tunnelmaa ja herättävät tunteita. Ne ovat yksi visuaalisuuden olennaisimpia elementtejä.

Esimerkiksi julisteessa otsikko teksti pitää olla todella paljon suurempaa kuin muu teksti, jotta saat herätettyä huomion, seuraava koko saa myös olla isoa jolla voit kertoa pääasiat ja loput tekstistä saa olla pienempää jossa mennään enemmän yksityiskohtiin.

Tässä esimerkki erikokoisista fonteista julisteessa

Seuraavassa pinterest taulu jossa lisää malleja erilaisista julisteista erikokoisilla fonteilla.

TYPOGRAFIAT | ANTIIKVA | GROTESKI | EGYPTIENNE | KALLIGRAFIA | FANTASIATYPOT

5 ERILAISTA TYPOGRAFIAA

Typografia on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto. 

Kirjasin tyypit jaetaan usein päätteellisiin ja päättettömiin kirjasintyyppeihin.

Leipäteksti on usein päätteetöntä.

Typografia eli kirjasin tyylit jaetaan erilaisiin ryhmiin. Tässä niistä esitellään Antiikva, Groteski, Egyptienne, Kalligrafia ja fantasia typografiat.

Nykyisin typografialla tarkoitetaan minkä tahansa paino- tai digitaalisen työn ulkoasua.

ANTIIKVA

Antiikva on päätteellinen kirjaintyyli. Antiikvoille ovat luonteenomaisia ohuet kirjainten pääteviivat, jotka painetussa tekstissä auttavat hahmottamaan tekstin riveinä ja helpottavat lukemista.

Antiikvat jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: 

• medievaaliantiikvat eli renessanssiantiikvat
• siirtymäkauden antiikvat eli barokkiantiikvat
• uusantiikvat eli uusklassiset antiikvat

Medievaaliantiikvat ovat antiikvan varhaismuotoja, ja ne ovat alun perin kotoisin renessanssiajan Venetsiasta. 

Medievaaliantiikvojen pyöristetyt päätteet tekevät niistä helppolukuisia. Medievaaliantiikvojen kirjaimilla on normaali kontrasti ja kalteva akseli. Niissä on melko vahvat päätteet, ja päätteiden liitokset ovat loivat.

Siirtymäkauden antiikvat otettiin käyttöön 1700-luvun puolivälissä. Ne ovat ulkonäöltään medievaali- ja uusantiikvojen välimuotoja. Siirtymäkauden antiikvoissa on voimakkaampi kontrasti kuin medievaaliantiikvoissa. Kirjainten akseli on suora. Kirjainten päätteet ovat hiukan suoremmat ja ohuemmat. Päätteiden liitos on melko loiva.

Uusantiikvat liittyvät taidehistorialliselta kannalta uusklassismiin.  Ne ovat luonteeltaan hienostuneita ja heijastelevat valisusajan pyrkimystä rationaalisuuteen. Kirjasintyypeissä on voimakkaat kontrastit paksumpien pystyviivojen ja ohuempien vaakaviivojen välillä. Uusantiikvoissa on suora akseli, ohuet päätteet ja jyrkkä päätteiden liitos.

Valtaosa nykyisistä leipätekstin ladonnassa käytettävistä kirjasintyypeistä perustuu klassisille antiikvoille. Yleisesti käytössä olevia antiikvoja ovat Baskerville, Garamond, Times new roman ja Palatino.

GROTESKI

Sans-serif ilman pääteviivaa eli groteski on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjasintyypeistä käytetty nimitys. 

Selkeytensä vuoksi sans-serif-kirjaimet soveltuvat parhaiten otsikoiksi, joskin niitä käytetään myös leipätekstissä, varsinkin verkkosivuilla.

Sans-serif-kirjasintyypit sopivat hyvin myös luetteloihin ja taulukoihin. Tunnettuja sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Arial, helvetica ja verdana.

Sans-serif-kirjasintyypit jaetaan usein kolmeen pääryhmään:

• groteskeihin
• geometrisiin
• humanistisiin.

Monet nykyisin käytetyt groteskit on kuitenkin suunniteltu vasta 1900-luvulla. Alun perin nimitys groteski oli pilkkanimi, joka juontui ranskan kielen sanasta grotesque, suhteeton tai luonnoton. Ivailu johtui siitä, että ensimmäiset 1800-luvun alun groteskit vaikuttivat tuolloin yleisten uusantiiksvojen rinnalla hyvin oudoilta.

Groteskista tuli 1920-luvulla tyypillinen funktionalistinen kirjasinlaji, joka antaa teknisen ja viileän vaikutelman. Tunnettuja kirjasintyyppejä ovat Helvetica ja Univers.

Geometriset sans-serif-kirjasintyypit perustuvat säännöllisiin geometrisiin muotoihin, esimerkiksi O-kirjain on tavallisesti aivan pyöreä. Geometriset kirjasintyypit antavat modernin vaikutelman. Tunnettuja geometrisia sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Futura, Gotham ja Industria.

Humanistiset sans-serif-kirjasintyypit ovat luonteeltaan eniten kalligrafisia, niiden viivojen paksuudessa on enemmän vaihtelua ja ne ovat luettavampia kuin muut sans-serif-kirjaimet. Tunnettuja humanistisia sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Gillsans ja Optima.

EGYPTIENNE

Egyptienne on tasaviivainen ja pääteviivallinen kirjaintyyli.

Englanninkielisissä maissa egyptiennejä kutsutaan myös nimellä slab serif, millä viitataan kirjainten laattamaisiin pääteviivoihin.

Egyptiennet ovat paksuhkoja, tasavahvoja ja muodoltaan kulmikkaita kirjasintyyppejä. Ne muistuttavat selkeälinjaisia sans-serif-kirjaimia, mutta niissä on toisaalta pääteviivat, kuten serif-kirjasintyypeissä. Tunnetuimpia egyptiennejä ovat Rockwell ja Courier.

Egyptiennen eräs muunnelma on Italienne, jossa pääteviivat ovat korostetun paksuja. Italienne-kirjasintyypit tunnetaan Villin lännen kirjasimina, koska ne olivat suosittuja 1800-luvun loppupuolen julisteissa. Tunnettu Italienne-kirjasintyyppi on Playbill.

Toinen muunnelma on Clarendon, joka eroaa egyptienneistä siten, että Clarendonin kirjaimissa on jonkin verran paksuusvaihtelua ja sen päätteet liittyvät kirjainpylvääseen kaarella, kun egyptiennessä päätteiden liitos on suorakulmainen.

KALLIGRAFIA

Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide, on kauniin käsinkirjoittamisen taiteenala. Kalligrafian harjoittaja on kalligrafi.

Itämaisessa kulttuurissa, erityisesti Kiinan taiteessa ja Japanissa, kalligrafiaa on aina arvostettu suuresti,  yhtä paljon kuin maalaustaidetta. Myös islamilaisessa taiteessa kalligrafialla on ollut suuri merkitys. Näillä alueilla kalligrafia on ollut osa jokapäiväistä kulttuuria ja yleissivistystä. Länsimaissa kalligrafian merkitys ei ole keskiajan uskonnollisia kirjoituksia lukuun ottamatta ollut yhtä suuri.

Kalligrafi tarvitsee hyvän työympäristön, kynän tai siveltimen, väriä sekä paperia. Perustarvikkeita ovat myös lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.

Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. 

FANTASIATYPOT

Merkkifontteja ja erilaisia fantasiafontteja on tänä päivänä varmaan tuhansia.

Monet niistä ovat vain kivoja kuvia joita ei enää käytetä, mutta samanlaisia kylläkin esim, markkinointiin. Jonkin brändin logo esimerkiksi on tunnettu merkki ja siis fantasiatypo (esim: Nike)

Jo typografiasta voi tunnistaa että kyseessä on Nike tai vaikkapa Puuma. 

Fantasia fontteja ei kauheasti käytetä muihin kuin logoihin ja vaikkapa otsikkotekstinä.

Tässä lopuksi vielä pinterest tauluissa malleja kysesistä typografioista.

VEKTORI | RASTERI

VEKTORI

Vektorigrafiikka on tietokonegrafiikkaa jossa käytetään pisteisiin ja käyriin perustuvaa piirtotekniikkaa. Vektoripiirrokset perustuvat pisteiden koordinaatteihin ja matemaattisiin funktioihin, jotka määrittelevät pisteiden väliset käyrät. Käyrien suuntaa ja jyrkkyyttä säädetään "ankkuripisteiden" avulla. Tämä mahdollistaa vektorigrafiikan skaalattavuuden ilman että laatu kärsii.

Vektorigrafiikka on täysi resoluutioriippumatonta ja sen voi skaalata postimerkinkokoiesesta kuvasta seinänkokoiseksi (tai suuremmaksi) kuvaksi. 

Vektorigrafiikkaa käytetään logosuunnittelussa, typografiassa, infografiikassa ja kuvituksissa (jotka ei ole realistisia kuvia).

RASTERI

Rasterimuodossa olevat tiedostot koostuvat pikseleistä. Se kuinka paljon pikseleitä kuvassa on määrittävät kuvan laadun. Mitä enemmän pikseleitä, sen parempilaatuinen kuvakin on.

Kummallakin vektorilla ja rasterilla on puolensa ja käyttötarkoituksensa. Vektorigrafiikalla on vaikea saada aikaan todellisuutta vastaavia kuvia koska se perustuu matematiikkaan.

Rasterimuotoiset kuvat ovat siis hyvä keino saada aikaan todellisuutta vastaavia kuvia.

Vektorigrafiikka on taas paras vaihtoehto kun tarvitaan tarkkaa grafiikkaa, silloinkin kun kuvaa pitää skaalata pienestä suureen tai päinvastoin.

Vektorigrafiikalla tehty kuva suurennettuna ja pienennettynä.

OMAN YRITYKSEN ASIANTUNTIJAARTIKKELI | MIKSI GRAAFINEN OHJEISTUS ON TÄRKEÄ?

GRAAFINEN OHJEISTUS ON VISUAALISEN MARKKINOINNIN MANUAALI

Hyvä graafinen ilme vahvistaa yrityskuvaa, se erottaa yrityksesi kilpailijoistasi ja huomioi kohderyhmäsi.

Kun yrityksellesi on laadittu graafinen ohjeistus, se nopeuttaa ja helpottaa työtäsi. Kaikki materiaali pysyy yhdenmukaisena, kun käytä johdonmukaisesti graafista ohjeistustasi..

Yrityksen tai yhteisön visuaalisen ilmeen tulee olla yhtenäinen. Graafisen ilmeen on tarkoitus ilmentää ja symboloida yrityksen tärkeinä pitämiä arvoja. Graafinen ilme kertoo yrityksen persoonallisuudesta, tavoitteista ja toimintaperiaatteista.

Graafisen ilmeen tärkeimmät osat ovat

· Logo

· Värit

· Typografia

· Kuvat

Näitä yritys käyttää kaikissa painotuotteissan, ilmoituksissaan, nettisivuillaan, julisteissaan, tuotekuvastoissaan ja sosiaalisessa medisassa.

LOGO

Hyvä logo on pelkistetty, helposti luettava ja mieleenpainuva. Sen tulee sopia yrityksen toimialaan ja arvoihin. 

Logossa voidaan käyttää symboliikkaa, mutta sen tilee olla selkeä.

VÄRI

Yrityksellä tulee olla valittuna tunnusväri tai tunnusvärit, jotka toistuvat kaikissa paino- ja julkaisuvalmiissa materiaaleissa.

TYPOGRAFIA

Valittua kirjasintyyppiä käytetään aina yrityksen asiatekstissa. Kirjasintyypin tulee olla selkeästi luettava ja se voi noudattaa logoon valittua fontin tyyliä.

Graafisen ohjeistuksen mukana saat manuaalin, miten käytät ohjeistustasi. Painettava materiaali ja netissä julkaistava materiaali on eri muotoista, mutta kun yrityksesi käytössä on graafinen ohjeistus, on sinun helppo valita  käyttöösi oikeassa muodossa oleva tiedosto ja liittää se materiaaliisi.

Tässä vielä liittenä oman yrityksemme graafisesta ohjeistuksesta osa, eli koko graafinen ohjeistus ei ole kuvassa.

Graafinen ohjeistus yritykselle VisualTM ( vain osa ohjeistuksesta)

Eli graafisesta ohjeistosta on paljon hyötyä yrityksellesi ja me teemme VisuaTM:ssä mielellämme yrityksellenne sellaisen. 

- Milla