5 ERILAISTA TYPOGRAFIAA
Typografia on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto.
Kirjasin tyypit jaetaan usein päätteellisiin ja päättettömiin kirjasintyyppeihin.
Leipäteksti on usein päätteetöntä.
Typografia eli kirjasin tyylit jaetaan erilaisiin ryhmiin. Tässä niistä esitellään Antiikva, Groteski, Egyptienne, Kalligrafia ja fantasia typografiat.
Nykyisin typografialla tarkoitetaan minkä tahansa paino- tai digitaalisen työn ulkoasua.
ANTIIKVA
Antiikva on päätteellinen kirjaintyyli. Antiikvoille ovat luonteenomaisia ohuet kirjainten pääteviivat, jotka painetussa tekstissä auttavat hahmottamaan tekstin riveinä ja helpottavat lukemista.
Antiikvat jaetaan yleensä kolmeen ryhmään:
- medievaaliantiikvat eli renessanssiantiikvat
- siirtymäkauden antiikvat eli barokkiantiikvat
- uusantiikvat eli uusklassiset antiikvat
Medievaaliantiikvat ovat antiikvan varhaismuotoja, ja ne ovat alun perin kotoisin renessanssiajan Venetsiasta.
Medievaaliantiikvojen pyöristetyt päätteet tekevät niistä helppolukuisia. Medievaaliantiikvojen kirjaimilla on normaali kontrasti ja kalteva akseli. Niissä on melko vahvat päätteet, ja päätteiden liitokset ovat loivat.
Siirtymäkauden antiikvat otettiin käyttöön 1700-luvun puolivälissä. Ne ovat ulkonäöltään medievaali- ja uusantiikvojen välimuotoja. Siirtymäkauden antiikvoissa on voimakkaampi kontrasti kuin medievaaliantiikvoissa. Kirjainten akseli on suora. Kirjainten päätteet ovat hiukan suoremmat ja ohuemmat. Päätteiden liitos on melko loiva.
Uusantiikvat liittyvät taidehistorialliselta kannalta uusklassismiin. Ne ovat luonteeltaan hienostuneita ja heijastelevat valisusajan pyrkimystä rationaalisuuteen. Kirjasintyypeissä on voimakkaat kontrastit paksumpien pystyviivojen ja ohuempien vaakaviivojen välillä. Uusantiikvoissa on suora akseli, ohuet päätteet ja jyrkkä päätteiden liitos.
Valtaosa nykyisistä leipätekstin ladonnassa käytettävistä kirjasintyypeistä perustuu klassisille antiikvoille. Yleisesti käytössä olevia antiikvoja ovat Baskerville, Garamond, Times new roman ja Palatino.
GROTESKI
Sans-serif ilman pääteviivaa eli groteski on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjasintyypeistä käytetty nimitys.
Selkeytensä vuoksi sans-serif-kirjaimet soveltuvat parhaiten otsikoiksi, joskin niitä käytetään myös leipätekstissä, varsinkin verkkosivuilla.
Sans-serif-kirjasintyypit sopivat hyvin myös luetteloihin ja taulukoihin. Tunnettuja sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Arial, helvetica ja verdana.
Sans-serif-kirjasintyypit jaetaan usein kolmeen pääryhmään:
- groteskeihin
- geometrisiin
- humanistisiin.
Monet nykyisin käytetyt groteskit on kuitenkin suunniteltu vasta 1900-luvulla. Alun perin nimitys groteski oli pilkkanimi, joka juontui ranskan kielen sanasta grotesque, suhteeton tai luonnoton. Ivailu johtui siitä, että ensimmäiset 1800-luvun alun groteskit vaikuttivat tuolloin yleisten uusantiiksvojen rinnalla hyvin oudoilta.
Groteskista tuli 1920-luvulla tyypillinen funktionalistinen kirjasinlaji, joka antaa teknisen ja viileän vaikutelman. Tunnettuja kirjasintyyppejä ovat Helvetica ja Univers.
Geometriset sans-serif-kirjasintyypit perustuvat säännöllisiin geometrisiin muotoihin, esimerkiksi O-kirjain on tavallisesti aivan pyöreä. Geometriset kirjasintyypit antavat modernin vaikutelman. Tunnettuja geometrisia sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Futura, Gotham ja Industria.
Humanistiset sans-serif-kirjasintyypit ovat luonteeltaan eniten kalligrafisia, niiden viivojen paksuudessa on enemmän vaihtelua ja ne ovat luettavampia kuin muut sans-serif-kirjaimet. Tunnettuja humanistisia sans-serif-kirjasintyyppejä ovat Gillsans ja Optima.
EGYPTIENNE
Egyptienne on tasaviivainen ja pääteviivallinen kirjaintyyli.
Englanninkielisissä maissa egyptiennejä kutsutaan myös nimellä slab serif, millä viitataan kirjainten laattamaisiin pääteviivoihin.
Egyptiennet ovat paksuhkoja, tasavahvoja ja muodoltaan kulmikkaita kirjasintyyppejä. Ne muistuttavat selkeälinjaisia sans-serif-kirjaimia, mutta niissä on toisaalta pääteviivat, kuten serif-kirjasintyypeissä. Tunnetuimpia egyptiennejä ovat Rockwell ja Courier.
Egyptiennen eräs muunnelma on Italienne, jossa pääteviivat ovat korostetun paksuja. Italienne-kirjasintyypit tunnetaan Villin lännen kirjasimina, koska ne olivat suosittuja 1800-luvun loppupuolen julisteissa. Tunnettu Italienne-kirjasintyyppi on Playbill.
Toinen muunnelma on Clarendon, joka eroaa egyptienneistä siten, että Clarendonin kirjaimissa on jonkin verran paksuusvaihtelua ja sen päätteet liittyvät kirjainpylvääseen kaarella, kun egyptiennessä päätteiden liitos on suorakulmainen.
KALLIGRAFIA
Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide, on kauniin käsinkirjoittamisen taiteenala. Kalligrafian harjoittaja on kalligrafi.
Itämaisessa kulttuurissa, erityisesti Kiinan taiteessa ja Japanissa, kalligrafiaa on aina arvostettu suuresti, yhtä paljon kuin maalaustaidetta. Myös islamilaisessa taiteessa kalligrafialla on ollut suuri merkitys. Näillä alueilla kalligrafia on ollut osa jokapäiväistä kulttuuria ja yleissivistystä. Länsimaissa kalligrafian merkitys ei ole keskiajan uskonnollisia kirjoituksia lukuun ottamatta ollut yhtä suuri.
Kalligrafi tarvitsee hyvän työympäristön, kynän tai siveltimen, väriä sekä paperia. Perustarvikkeita ovat myös lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen.
FANTASIATYPOT
Merkkifontteja ja erilaisia fantasiafontteja on tänä päivänä varmaan tuhansia.
Monet niistä ovat vain kivoja kuvia joita ei enää käytetä, mutta samanlaisia kylläkin esim, markkinointiin. Jonkin brändin logo esimerkiksi on tunnettu merkki ja siis fantasiatypo (esim: Nike)
Jo typografiasta voi tunnistaa että kyseessä on Nike tai vaikkapa Puuma.
Fantasia fontteja ei kauheasti käytetä muihin kuin logoihin ja vaikkapa otsikkotekstinä.
Tässä lopuksi vielä pinterest tauluissa malleja kysesistä typografioista.
